Previous month:
tammikuu 2010
Next month:
maaliskuu 2010

helmikuu 2010

Kauppalehden kohu-uutinen: Netti kaiken pahan syy, osa 437

Maanantain 1.2.2010 Kauppalehden etusivulla uutisoitiin kissankokoisin kirjaimin, miten "Yrittäjät kiertävät veroja netissä". Ja ingressinä "Moni yrittäjä on sortunut myymään tuotteitaan pimeästi verkkohuutokaupoissa".

Varsinainen sisäsivujen uutinen oli lähes aukeaman kokoinen ja otsikoitu:
YRITTÄJÄT MYYVÄT TUOTTEITAAN VERKOSSA OHI KIRJANPIDON

Eihän siinä mitään, uutisessa oli varmasti jotain perääkin siinä mielessä, että verotarkastusyksikön ylitarkastaja kertoi, että viranomaisille oli lähetetty 600 ilmiantoa Huuto.net-myyjistä, jotka ovat olleet yrityksiä, jotka ovat pyrkineet myymään kuluttajille tuotteitaan yksityishenkiöinä ja pyytäneet maksusuoritukset omille tileilleen, ei yrityksen tilille.

Mutta miten tämä kaikki nyt taas onkin netin syytä?

"Verkkohuutokauppa mahdollistaa sen, että tulot eivät näy yrityksen kirjanpidossa", kertoo Kauppalehti!

Tuota lausetta on todellakaan ymmärrä. Eikö siis myyntituloja verkon ulkopuolella voi ihan yhtä hyvin jättää kirjaamatta kirjanpitoon - tai suoraan sanoen - eikö verkon ulkopuolella se ole itse asiassa monin verroin helpompaa, kun mitään dokumentointia asiasta ei välttämättä jää sen enempää myyjälle, ostajalle kuin millekään kolmannelle osapuolelle (verkkopalvelun ylläpitäjä kuten Huuto.net)!

Koko juttu on kirjoitettu siihen sävyyn, että kaikki verkkokaupankäynti - ja erityisesti verkkohuutokauppa on moraalitonta "pimeätä kauppaa", johon juuri siis verkko antaa mahdollisuudet. Toimittaja on haastatellut mm. sisustusliikkeen edustajaa, joka kommentoi, että "moraalini ei anna periksi" verkossa myymistä. "Asiakkaat tietävät, kenen tuotteita saa netistä halvemmalla kuin myymälästä".

Siis mitä mitä? Jos tuotetta saa halvemmalla netistä kuin kivijalkakaupasta, sen täytyy olla "pimeätä", veronkiertoa, laitonta, ja jos ei laitonta niin ainakin moraalitonta!

Täysin käsittämätön uutinen ja ennen muuta toimittajan asenne. Tällaisilla vääristelevillä roskajutuilla nimenomaan leimataan rehellisetkin verkkokauppiaat "moraalittomiksi veronkiertäjiksi", jotka törkeästi myyvät tuotteitaan halvemmalla kuin kivijalkakaupassa... Puhumattakaan, jos joku yrittäjä myy tuotteitaan verkkohuutokaupoissa. Siinä täytyy olla jotain vilpillistä, ilman muuta!

Luulen tietäväni, mistä puhun. Minulla oli äänilevyjen kivijalkakauppa yli kymmenen vuoden ajan Helsingin ydinkeskustassa. Kirjanpito oli sitä, että kuulakärkikynällä merkittiin suttupaperille päivän myydyt levyt, ja ilalla naputettiin tietokoneelle myynti inventaarioon ja kuukauden päätteeksi kirjanpitoon. Ei olisi ollut järin vaikeaa jättää silloin tällöin levy tai kaksi kirjaamatta kirjanpitoon, eikö totta? Kun olet vieraillut Helsingin kapakoissa ja lounaspaikoissa viime vuosina, niin kuinka usein olet huomannut, että myyntiä ei ehkä lyödäkään kassaan, tai joskus lyödään ja joskus ei...

Miten tilanne muuttui, kun suljin kivijalkakaupan? Myyn levyjä nyt eBayssa, maailman suurimmassa verkkohuutokaupassa, joka on listattu NASDAQ-pörssiin, työllistää 11.000 ihmistä, ja vuotuinen liikevaihto yli neljä miljardia dollaria (lähde: Wikipedia). No, nyt levyjä menee viikottain ei pelkästään pääkaupunkiseudun musa-faneille, vaan ympäri maailmaa, vakioasiakkaita Australiasta, Brasiliasta, Turkista, Etelä-Afrikasta, ja kaikkialta Euroopasta. Ja yllätys yllätys - pystyin laskemaan levyjen hintoja, kun ei ole enää kiinteitä kuluja kivijalkamyymälän vuokrasta, ja tarve käyttää ulkopuolisia myymäläapulaisia verkkokaupan myötä poistui.

Entä sitten se myynnin dokumentointi? Kaikista myynneistä tulee paitsi sähköpostivahvistukset, ne voi myös listata admin-liittymällä eBay-sivultaan, tai tarkistaa PayPalista (jonka eBay omistaa) maksusuorituksista. Jokainen transaktio on siellä minuutin tarkkuudella, sentteineen, maksajatietoineen ja tuotetietoineen, mistä maksettu.

On edelleen täysin yrittäjän omasta rehellisyydestä kiinni, kuinka huolellisesti kirjaa kaikki myynnit omaan kirjanpitoonsa, ja jättääkö perusteellisesti listatuista dokumentoinneista huolimatta osan myynneistä kirjaamatta. En todellakaan tajua, miksi "verkkohuutokauppa" on tässä se "rikollisuuden mahdollistaja", siis syyllinen, eikä se yrittäjä, joka jättää myyntinsä kirjaamatta. Siis miten "verkkohuutokauppa" ylipäänsä mahdollistaisi tässä jotakin veronkiertoa, joka ei verkon ulkopuolella olisi mahdollista?

Oma väitteeni on, että myynnin kirjaamatta jättäminen - siten että myyntitapahtumasta nimenomaan ei jää mitään dokumenttia mihinkään - olisi sata kertaa helpompaa verkon ulkopuolella, kuin netissä, jossa jokaisesta transaktiosta syntyy meilejä, lokitietoja, kirjauksia jättimäisten verkkohuutokauppojen järjestelmiin. Huuto.netin tuotepäällikkö kertoo Kauppalehden uutisessa, että "Meille tulee viikoittain kyselyjä verottajalta, ja annamme kauppiashistoria- ja muut tiedot".

Siis: täytyy olla todellinen idiootti, jos juuri isossa verkkohuutokaupassa yrittää moista veronkiertoa, koska se on varmin tapa jäädä asiasta kiinni. Jos taas yrittäjän omassa kivijalkakaupassa jää myyntitapahtuma kassaan naputtamatta, tai buukkaa kirpputorilta myyntipöydän, ja myy tavaransa siellä satunnaisille ohikulkijoille, kuka on dokumentoimassa ja toimittamassa myyntitapahtumia ja "kauppiashistoriaa" viranomaisille? Ei kukaan, eli verkon ulkopuolella pimeä kauppa on monin verroin helpompaa, ja verkkohuutokauppa EI TODELLAKAAN MAHDOLLISTA - kuten toimittaja idioottimaisesti väittää - että "tulot eivät näy kirjanpidossa". Kyllä se on ihan itse se yrittäjä, joka sen mahdollistaa, mutta verkossa hän jää siitä varmemmin kiinni, kuin verkon ulkopuolella!

Mutta näin sitä printti taas tapansa mukaan hyökkäilee verkon kimppuun, klassiseen "nettiraiskaaja", "nettimurhaaja", "nettipommi"-lokajournalismin tapaan, jossa raiskaukset, murhat ja pommi-iskut ovatkin netin, ei rikollisten tekijöidensä syytä...

Seuraavaa Kauppalehden juttua vaikkapa nettijäätelönsyönnistä kesällä, ja miten se mahdollistaa lihoamisen, odotellessa.

- Ismo Tenkanen