Previous month:
toukokuu 2010
Next month:
elokuu 2010

kesäkuu 2010

Verkkokauppatilastot uusiksi - korkea aika!

Marmaissa uutisoitiin, että verkkokauppa saa uskottavan mittarin. Uutisen mukaan Kaupan liitto, ASML ja TNS Gallup ovat aloittaneet uuden seurannan, jonka perusteella saataisiin uskottavat luvut kuluttajaverkkokaupan luvuista.

Asiaa jo vuosia seuranneena tiedän, että aiemmissa selvityksissä verkkokaupan volyymeistä Suomessa ei ole ollut mitään tolkkua. Kun lukuja ovat selvittäneet tahot, joilla on myös ollut oma lehmä ojassa suurennellakseen lukuja (verkkokauppaohjelmistojen myyjät, verkkomaksujen välittäjät, verkkokauppa-alan järjestöt), ja kun tilastoinnit ovat olleet lähtökohdiltaan - määritelmien ja tiedonkeruun osalta - hataralla, mitä luotettavuutta on ollut luvuilla? Garbage in, garbage out...

Verkkokaupan tilastointi ei ole ihan helpoimmasta päästä, ja ongelmat aiemmissa tilastoinneissa ovat olleet esim. seuraavissa asioissa:

- miten on määritelty verkkokauppa? Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistyksen määritelmissä on aina puhuttu äärimmäisen harhaanjohtavasti "sähköisestä kaupasta", mikä on kömpelö käännösvirhe elektronisesta kaupankäynnistä, jolla tarkoitetaan tietokoneiden (tai niiden verkkojen) välityksellä tapahtuvaa kaupankäyntiä. Sähköistä kaupankäyntiä voisi olla vaikkapa asiointini R-kioskissa, kun ostan lottokupongin ja maksan sen pankkikortilla. Eikös maksu mene sähköisesti ja tilaukseni tietokonejärjestelmiä pitkin Veikkaukseen? Jos siis selvitetään "sähköistä kaupankäyntiä", koko asia menee lähtökohdiltaan harakoille, kun eri osapuolet eivät edes ymmärrä mitä siihen pitäisi sisällyttää. Verkkokauppa on webissä tapahtuvaa kauppaa, "sähköinen kaupankäynti" on jotain ihan muuta, terminä täysin harhaanjohtava ja turha.

- Ovatko mukana vain verkkokaupan kautta maksetut tapahtumat? ASML:n työryhmissä aiemmin tehdyissä määritelmissä on verkkokaupankäynniksi määritelty Webin kautta tapahtunut tilaustapahtuma, riippumatta, onko maksua suoritettu tilauksen yhteydessä ja netin kautta tai ei. Siten esim. jos varaan hotellin verkosta, ja maksan hotellilaskuni hotellissa sieltä ulos kirjautuessa, on kyseessä verkkokauppatapahtuma, koska tilasin palvelun verkosta. Ja jos tilaan tuotteen ja palvelun verkosta, ja valitsen maksutavaksi "laskua vastaan", ja saan myöhemmin postissa paperilaskun ja maksan sen pankkiin, on kyseessä verkkokauppa, koska tilaus tapahtui verkossa. Nämä ovat tärkeitä tarkennuksia.

- Onko mukana kuluttajakaupankäynti vai myös yritysten välinen kaupankäynti? Jos tilaan tukkukaupasta verkkolevykaupalleni tavaraa, käyttöliittymä on tänä päivänä Webissä, johon laitan tilaukseni, 10 kpl tuota tuotetta, 30 kpl tuota, ja tilaus menemään. Onko tämä mukana siis "verkkokaupan" luvuissa - levythän siirtyvät vasta tukusta vähittäiskauppaan myytäväksi, eivät loppukäyttöön? Nyt uudessa hankkeessa rajataan selvästi luvut kuluttajaverkkokauppaan. Aiemmissa luvuissa lienee ollut mukana mitä tahansa, ja luvut sen mukaiset. Jos tavara siirtyy ensin tehtaalta tukkuun, tukusta vähittäiskauppaan, ja vähittäiskaupasta kuluttajalle, ja kaikessa myynnissä käytetään verkkokäyttöliittymiä, saman tuotteen myynti kirjautuu lukuihin kolme kertaa...

- Miltä osin mukaan otetaan suomalaisten ostot ulkomaisista verkkokaupoista? Ja mitä ylipäänsä ovat "ulkomaiset verkkokaupat"? Jos ostan CDON.fi:sta, Finnmatkoilta, Elloksesta tuotteita tai palveluja, ovatko ne ostoja ulkomaisista verkkokaupoista? (Vastaus: kuluttajan mielestä todennäköisesti ei, mutta oikeasti ovat) Entä jos tilaan japanilaisesta tai saksalaisesta verkkokaupasta tavaraa, ovatko nämä mukana? Selvää on, että kysymällä siis verkkokaupan myyntilukuja pelkästään suomalaisista yrityksistä ja verkkokaupoista ja niiden myyntiluvuista ei päästä lähellekään oikeata verkkokaupan volyymiä, koska suuri osa Suomesssa operoivista verkkokaupoista on oikeasti ulkomaisia tai myynti tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella. Nyt kun asiaa lähdetään kysymään kuluttajilta, saadaan realistinen kuva siitä, paljonko kuluttajat ostavat verkosta - oli yritys sitten kotimaisessa tai ulkomaisessa omistuksessa, ja toimi verkkokauppa fyysisesti missä maassa tahansa.

Kuten Marmain toimituksen kommenteissa osuvasti todettiin, verkkokaupankäyntiä on Suomessa pitkin 2000-lukua vähätelty juuri sen takia, että luotettava tieto verkko-ostamisen laajuudesta, ja ennen muuta siitä, kuinka paljon kuluttajat jo ostavat Suomen ulkopuolelta ja Suomessa näennäisesti toimivista (Web-saitti lokalisoitu suomen kielelle) mutta tosiasiallisesti ulkomaisista verkkokaupoista, on puuttunut.

Kun ensimmäiset luotettavat luvut verkkokaupan laajuudesta saadaan, uskon että moni web-kauppaa tähän asti vähätellyt tahokin havahtuu. Vielä asia aivan erikseen on se, että Internetin rooli ostoprosessissa ei tietenkään rajoitu siihen, että tilaus tehdään verkossa, vaan kuten autokauppiaat, kestokulutustavaroiden kauppiaat ja asuntokauppiaat hyvin jo tietävät, ostoprosessi käydään hyvin pitkälle verkossa silloinkin, kun tuote lopulta käydään tilaamassa kivijalkakaupasta.