Google Analytics Saksassa laiton?
Googlen CPA-hinnoittelu - kannattaako verkkokauppiaalle?

iPad - lehtimaailman suuri pelastaja vai pelkkä rahareikä?

Lehtitalot ovat olleet meillä ja maailmalla edellisen vuoden aikana innoissaan iPadistä, jonka on sanottu mullistavan lehtikustantamisen - rohkeimmat ovat julistaneet, miten iPad tuo pelastuksen koko lehtialalle. iPadiä kokeiltuaan innostus on helppo ymmärtää; yhtäkkiä esim. aikakauslehti verkossa tuntuukin tuoreelta, ja iPad-lehtien mahdollisuudet tuntuvat rajattomilta niin kustantajan kuin mainostajankin näkökulmasta. Mutta kriitikotkin tuntuvat olevan paljolti oikeassa.

Maksumallin paluu - globaalit markkinat

Lehtitalojen ja -keisarien omaa hehkutusta ei tarvitse ihmetellä sen pidempään, kun tajuaa, että mediamoguli Rupert Murdochia myöten nettiin aiemmin karsaasti suhtautuneet ovat oivaltaneet, että iPadin myötä on vihdoin nettiinkin saatu digitaalinen lehtisovellus, josta ollaan valmiita maksamaan. Tämähän on kustantajalle kaiken A&O, Murdoch on pitkään toitottanut, että maksumalli on lehtien elinehto, siinä missä esim. Guardian on sosiaalisen median avulla onnistunut laajentamaan yleisöään maksuttoman lehden levittämisessä. iPad-lehdistä sen sijaan maksetaan, joskin siitä, mikä siivu lehden hinnasta menee Applelle, on varmasti jatkuvan kiistan aiheena. Joka tapauksessa iPad-lehdet mahdollistavat ainakin yleisten kielien lehdille globaalit markkinat, jolloin esim. englanninkielistä, Englannissa julkaistua aikakauslehteä voidaankin markkinoida aktiivisesti niin USA:ssa kuin Australiassakin, tai espanjankielistä lehteä niin vanhalla kuin uudella mantereella. Varmasti ulkomaisten lehtitalojen talousjohtajat ovat sormet syyhyten tehneet laskelmia maailmanvalloituksen mahdollisuuksista.

iPad yhdistää printtilehden näyttävyyden verkon interaktiivisuuteen

Myös käyttöliittymänä lehtien iPad-sovellukset kiehtovat. Kun etenkin aikakauslehtiä ei ole ainakaan Suomessa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta onnistuttu kunnolla lanseeraamaan verkkoversiona, iPad-sovelluksien edut ovat kiistattomat. Kun mainostajillekin on ollut vaikea myydä ajatusta siirtää näyttäviä koko sivun aikakauslehtimainoksia lehtien verkkoversioihin ja niiden banner-painikkeisiin, niin iPadissä koko sivun tai koko aukeaman mainos on jälleen näyttävä koko sivun mainos eikä helposti katseella ohitettava näytön laita, ja sen lisäksi mainokseen voidaan upottaa kaikkea mitä netissä yleensäkin, eli liikkuvaa kuvaa, linkkejä suoraan ostotoimintoihin, lähes aukottomat mittaus- ja seurantatilastot jne.

Vain lukijat puuttuvat...

Kriittisesti iPadiin suhtautuvat ovat tietysti oikeassa siinä, että ainakaan mainostajille ei iPad-lehdissä ole vielä tarjota juuri muuta houkutinta, kuin edelläkävijän maine - lukijat puuttuvat! iPad-laitteiden myynti pääsi Suomessa käyntiin vasta marraskuussa 2010, ja käyttäjämäärät liikkuvat Suomessa vasta tuhansissa, eivät kymmensissä tuhansissa.

Toinen yleinen kritiikin aihe on Applelle ominainen "yhteensopivuus vain itsensä" kanssa. On tietysti järjetöntä, että kun esim. banner-mainoksista lähes sata prosenttia tehdään Flashillä, niin juuri Flash ei toimi iPadissä! Eli Flash-mainosten tilalla näkyvät kiinteät tai animoidut gif-bannerit, jolloin tunnelma verkkomedioita surfatessa on kuin olisi palannut 15 vuotta ajassa taaksepäin...

Lisäksi tietysti voidaan aiheellisesti spekuloida, miksi lehtitalon tulisi tehdä juuri iPad-sovelluksia, jos iPadin ohi taulutietokoneena ajavatkin lähivuosina nopeasti ohi kilpailevat valmistajat, jotka ovat yhteensopivampia kaiken muun kanssa. Jo nyt verkossa on lukemattomia Flashillä tehtyjä nettilehtiä, jotka ovat aivan yhtä näyttäviä käyttöliittymänä kuin iPad-lehdet - mutta iPadillä niitä ei voi lukea, kun siinä ei toimi Flash... Myös lehtikustantajien kannalta on kohtuutonta, että samasta lehdestä, esimerkiksi sanomalehdestä, pitäisi päivittäin tehdä paitsi printtiversio, myös mobiiiliversio, nettiversio, iPad-versio ja vielä sitten muissa taulutietokoneissa toimivat versiot. Tällaisessa tilanteessa tietysti kannattavuus äkkiä kärsii, ja kun lukijoita ei ihan kaikille versioille riitä, niin on pakko puntaroida, mihin versioon satsataan ja mikä haudataan vähin äänin.

En lähde itsekään ennustamaan, mikä taulutietokoneista selviytyy kilpailun voittajana, mutta mainostajan näkökulmasta ei auta kuin seurata tilannetta, ja olla mukana siellä, missä mediakuluttajatkin ovat.

 

 

Kommentit

Feed You can follow this conversation by subscribing to the comment feed for this post.

Tämän kirjoituksen kommentit ovat suljetut.