Previous month:
syyskuu 2015
Next month:
marraskuu 2015

lokakuu 2015

Internetin käytön kasvu ei selitä sanomalehtien romahdusta

Sanomalehtien yhteislevikki on enää liki puolet siitä, mitä se oli vuonna 1990. Tämä ei tietysti ole enää mikään uutinen media-alalle, kun tiedetään, että Helsingin Sanomien levikki oli vielä vuonna 2000 447.000 ja vuonna 2014 enää 285.000 tai Ilta-Sanomien levikki oli v. 2000 215.000 ja viime vuonna 110.000.

Romahdus alkoi jo viisi vuotta ennen Internetiä

Mutta se, mitä ei ole ilmeisesti sanomalehtipuolellakaan täysin ymmärretty, on se, että Internet-käytön lisääntyminen ei tuota sanomalehtien kulutuksen romahdusta yksin selitä. Sanomalehden kulutuksen romahdus nimittäin alkoi jo viisi vuotta ennen Internetiä. Sanomalehden yhteislevikki oli huipussaan Suomessa vuonna 1989, jonka jälkeen se alkoi nopeasti pudota, ja jo vuonna 1995 yhteislevikki oli pudonnut 15 %.

Vuonna 1995 Internet oli toki täysin marginaalinen mainosmedia, ja vaikka netin käytön kasvu oli ripeää koko 90-luvun, mitään uhkaa ei verkosta koettu olevan sanomalehdille mainosmediana vielä 2000-luvun alussakaan. Ja koko 2000-luvun Sanomalehtien liitto puolivuosittain tiedotti, ja sanomalehtien sopulit orjallisesti copy-pastasivat lukijoilleen, miten sanomalehdet on edelleen se parhaiten suomalaiset tavoittava media, ja muutokset vuodesta toiseen ovat hyvin marginaalisia. Journalistit sanomalehdissä näyttivät itsekin uskovan tämän oman toimialan etujärjestöjen propagandan. Lehtitalojen YT-neuvotteluissa nähtiin aina yhtä äimistyneitä kasvoja, kun "meillähän piti olla kaikki niin hyvin".

Suurin pudotus edellisen viiden vuoden aikana

Alla on Tilastokeskuksen sivuilta poimittu taulukko sanomalehtien levikkikehityksestä Suomessa. Tätä tietoa ei todella ole helppoa kaivaa, sillä Levikintarkastus ja Sanomalehtien liitto ovat pitäneet huolen siitä, että tätä tietoa ei hevin mainostajille vuodeta. Huomionarvoista on kehityksessä erityisesti se, milloin suurimmat romahdukset levikkikehityksessä ovat tapahtuneet. Jo edellä todettiin, että ensimmäinen romahdus tapahtui jo ennen Internetin tuloa, 90-luvun alun lamavuosina, jolloin yhteislevikistä lähti 15 %.

Mutta seuraavan kymmenen vuoden aikana ei tapahtunut juuri mitään - ja tämä oli juuri se aika, jolloin netin käyttö kasvoi nollasta 80 %:iin väestön keskuudessa!

Sen sijaan viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana sanomalehtien yhteislevikistä on taas sulanut liki 700.000 kappaletta - vaikka Internetin käyttäjämäärissä ei ole tapahtunut mitään olennaista muutosta!

Sanomalehdet_yhteislevikki

Klikkaa kuvaa nähdäksesi koko taulukon

Sanomalehtien rooli suomalaisen arjessa muuttunut

Edellä mainitut luvut kuvaavat tyhjentävästi, miten sanomalehtien rooli suomalaisen arjessa on täysin muuttunut. Jokainen suomalainen voi omalta osaltaan miettiä, mikä on sanomalehden rooli enää tavallisena arkipäivänä viikon aikana. Eero Lehti totesi Journalisti-lehden haastattelussa, miten "Ne, jotka ajattelevat, että tässä vain sanomalehti menee nettiin, ovat täysin väärässä." Eero rinnasti Internetin tuloa auton keksimiseen: "Sen jälkeen hevosten käyttö kuljetusvälineenä vähentyi aika radikaalisti.”

Mutta miksi sanomalehtien kulutuksen suurin romahdus on tapahtunut vuoden 2007 jälkeen, sitä ei enää selitä Internetin käytön kasvu. Kyllä sanomalehtiväen ja mediatalojen on tosiaan haettava syytä peilistä, miksi sanomalehti ei enää vetoa suomalaisiin. Kumpi on muuttunut enemmän viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana - suomalaisten intermediakäyttö vaiko sanomalehtien kiinnostavuus?