Previous month:
tammikuu 2017
Next month:
tammikuu 2018

lokakuu 2017

Journalistin ohjeet eivät koske Yleä ja MOT:ia?

Yleisradion sivuilla julkaistiin perjantaina 13.10. kahden tutkivan journalstin (Linus Lång, Tiina Lundell) huikea työnäyte otsikolla:

Näin lobataan eduskunnassa - katso kärkinimet

Jutun idea oli paljastaa lukijoille, miten eduskunnassa ravaa tämän tästä eri aktivisteja, ja kertoa, ketkä ovat Suomen pahimmat lobbaajat. Etukäteen tulevat mieleen sinnikkäät yhden asian asiamiehet, jotka jankkaavat jääräpäisesti jonkin asian puolesta saadakseen omat tarkoitusperänsä läpi. Ja juoksevat lakkaamatta eduskunnassa tuputtamassa näkemyksiään valitsemilleen kansanedustajille.

No, vanha journalismin mottohan on, että faktojen tarkistus yleensä tappaa mehevimmät skuupit, joten faktojen tarkistus olikin sitten jätetty hutkivan journalismin tasolle.

Itse juttua lukiessa hämmentyy ensin siitä, että tosiasiassa juttuun haastelluista henkilöistä merkittävä osa ei ollut tehnyt lobbaustyötä lainkaan. Yksi entinen pitäaikainen kansanedustaja kertoo, että "käyn eduskunnassa lounaalla, tapaamassa tuttuja ja lukemassa lehtiä". Mutta miksi hän on siis listalla, jonka pitäisi kertoa, ketkä lobbaavat eniten Suomessa - koska hänellä on niitä vierailukertoja eduskunnassa paljon...

Toinen toteaa, että "käynnit liittyivät erään tapahtuman järjestämiseen, eivät edunvalvonnalliseen agendaan". Kolmas kertoo, että "En työssäni tee lobbausta lainkaan, olen enemmänkin analyytikko, nimenomaan juridisella puolella".

Neljäs listalla ollut on viestintätoimiston edustaja, joka on työnsä puolesta tehnyt sidosryhmätutkimusta neljälle eri asiakkaalle, ja käynyt tästä syystä ahkerasti eduskunnassa. Tälläkään ei siis ole yhtään mitään tekemistä lobbaamisen kanssa!

Miksi nämä ihmiset ovat siis jutussa mukana? Koska MOT:in toimitus oli päättänyt uutisaiheen ja jutun metodin (lasketaan ahkerimmat eduskunnassa vierailijat ja kootaan siitä nimilista - ja tehdään herkullinen klikkilööppi - "katso lobbaajien nimet"!) etukäteen. Eikä juttuideaa haluttu haudata, kun käykin ilmi, että useimpien kohdalla ei ole mistään lobbaamisesta kyse. Aktiivinen kansalainen saattaa todella vierailla eduskunnassa muustakin syystä, kuin lobatakseen jonkin asian puolesta. Mutta kuten todettu, turha nyt mennä tarkistelemaan liikoja faktoja, koska se olisi pilannut hyvän juttuidean ja ennen muuta tappanut herkullisen skuupin...

Nimilistalla väärä henkilö!

Otsikolle ei siis juurikaan tule vastinetta varsinaisen uutisen sisällöstä, mutta miten oli sitten itse pohjatyö ja faktojen tarkistaminen toteutettu? Jos kerran Yle/MOT julkaisee sivuillaan nimilistan, otsikolla ("factbox title"!)

Vierailijalistan kärkilobbarit

ja vielä alaotsikoi sen "Lobbareita eduskunnassa", niin kai voimme luottaa, että tutkivat journalistit ovat tehneet työnsä huolella, ja listalla ei missään tapauksessa ole vääriä henkilöitä? Kustakin listan henkilöstä on julkaistu etu- ja sukunimi, sekä kenen työnantajan palveluksessa tämä on.

Jos siis listalla olisi vaikka Pekka Virtanen, jonka nimisiä ihmisiä arkijärjellä päätellen on useita, niin kuka Pekka Virtanen laitetaan nimilistalle? No, totta kai se joka ensimmäisenä osuu googlamalla eteen. Asia selvitetty, faktat tarkistettu...

Vai miten muuten on mahdollista, että listalle päätyy henkilö, joka sinne ei lainkaan kuulu?

Asia ilmenee nopeasti perjantai-aamupäivän kuluessa, kun asianomainen Facebookissa levittää juttua, ja työ- ja kaveriyhteisössä aletaan kaivaa sitä, miten väärä ihminen on voinut päätyä listalle. No, kun vain on samanniminen, ja googlaamalla helposti näkee, että samannimisiä on lukemattomia, mutta ykköseksi menee kyseinen markkinointiviestintätoimistossa työskentelevä henkilö. Siis "tutkivalle" journalistille helppo tapaus, pakko olla tämä, taas yksi "viestintätoimistoihminen", asia aukottomasti tarkistettu.

Miten asiavirhe korjataan - mitä sanovat journalistin ohjeet?

Kaipa tekevälle sattuu, lipsahduksia tulee, vaikka faktat on huolella - ilmeisesti siis googlaamalla - tarkistettu, ja tehty hätäisiä päätelmiä hataran tiedon varassa. Kun tieto virheestä nimilistalla käy ilmi, miten asia Yle:ssä korjataan?

Journalistin ohjeita täsmennettiin vuonna 2014, ja nykyisin ei enää riitä, että verkkolehden juttua omin päin editoidaan, ja jätetään kertomatta, mitä on korjattu, ja salataan jutussa ollut asiavirhe. 

Mutta journalistin ohjeet eivät kuitenkaan näytä koskevan Yleisradiota eikä varsinkaan MOT:ia - sehän on Suomen tutkivan journalismin lippulaiva! Niinpä juttua vaivihkaan editoidaan, vaihdetaan henkilö toiseen listalla, ja salataan, että alkuperäisessä jutussa oli vakava asiavirhe - väärä henkilö!

Olen varma, että nyt ko. suuret zurnalistit selittävät jälkikäteen, että virhe ei ollut suuri, vaan kyse on vähäisistä mielipidevivahteista. Väärän henkilön nimen nostaminen tällaiseen "suureen paljastusjuttuun" on kuitenkin kaikkea muuta kuin vähäpätöinen mielipide-eroavuus, vaan sehän on pahimman luokan munaus, mitä tällaisessa jutussa voi tehdä! Kiistämättä se on asiavirhe, joka on oikaistava journalistien ohjeiden mukaisesti.

Kuvaavaa on, että juttua on itse asiassa editoitu sen julkaisun jälkeen, ja tästä on asianmukainen merkintä uutisen lopussa:

Muokattu: lisätty artikkellin pääkuva 13.10.2017 MK

Mutta sitä, että jutussa oli väärän henkilön nimi, ja tämä on vaihdettu oikeaan henkilöön, ei sen sijaan mainita, vaan se on päätetty salata!

Näin toimivat Yleisradion ja MOT:in journalistit vuonna 2017.

 

- Ismo Tenkanen